Tietoisuuden tieteellinen selitys

 

Tietoisuuden tieteellinen selitys – onko olemassa "sielua"?

Tietoisuus on yksi ihmiskunnan suurimmista mysteereistä. Mikä tekee ihmisistä tietoisia olentoja? Onko tietoisuus pelkästään biologinen ilmiö, vai voiko se olla jotakin enemmän – kenties ilmiö, jota voisimme kutsua "sieluksi"? Tämä kysymys on sekä filosofinen että tieteellinen, ja sen pohtiminen johdattaa meidät neurotieteen, kognitiotieteen ja kvanttifysiikan rajamaille.

Mitä tiede sanoo tietoisuudesta?

Tieteelliset lähestymistavat tietoisuuden selittämiseen voidaan jakaa karkeasti kahteen koulukuntaan:

1️⃣ Reduktionistinen näkemys – Tietoisuus on aivojen hermosolujen ja niiden sähkökemiallisten reaktioiden tulos. Kaikki, mitä koemme, on pohjimmiltaan biologinen prosessi, eikä tietoisuuden selittämiseen tarvita mitään ylimääräistä. Tämä näkemys on nykyisen neurotieteen valtavirtaa.

2️⃣ Emergentti tai ei-reduktionistinen näkemys – Tietoisuus voi olla enemmän kuin osiensa summa. Vaikka aivot muodostavat tietoisuuden perustan, ilmiössä voi olla tasoja, joita emme vielä ymmärrä. Tämä ajatus liittyy esimerkiksi kvanttitietoisuusteorioihin, joiden mukaan tietoisuus saattaa olla yhteydessä fundamentaalisiin luonnonlakeihin.

Onko tietoisuus vain aivojen tuote?

Neurotiede on tehnyt valtavia edistysaskeleita tietoisuuden ymmärtämisessä. On löydetty tietyt aivoalueet, kuten aivokuoren assosiaatioalueet ja talamus, jotka liittyvät tietoisiin kokemuksiin. Lisäksi modernit kuvantamismenetelmät ovat osoittaneet, että tietyt aivoverkot aktivoituvat, kun olemme tietoisia jostakin asiasta.

Toisaalta, tutkimuksissa on havaittu, että tietoisuuteen liittyy ilmiöitä, joita ei vielä täysin ymmärretä. Esimerkiksi:

• Unennäkö ja tietoisuus – Miten unien kokemus syntyy ilman ulkoista aistiärsykettä?

• Lähellä kuolemaa -kokemukset – Ovatko ne vain aivojen tuottamia hallusinaatioita vai merkki jostakin muusta?

• Tietoinen ja alitajuinen prosessointi – Miten voimme tehdä päätöksiä ennen kuin olemme niistä tietoisia?

Sielu: metafora vai todellisuus?

Monet uskonnot ja filosofiset perinteet ovat esittäneet, että tietoisuus ei ole pelkästään aineellinen ilmiö, vaan siihen liittyy jokin "henkinen" tai "sielullinen" ulottuvuus.

Modernissa tieteessä sielu ei ole toimiva hypoteesi tietoisuuden selittämiseen, koska sitä ei voida havaita tai mitata. Kuitenkin, jotkut tutkijat ovat esittäneet, että tietoisuus voi olla peräisin perustavanlaatuisista luonnonlaeista samalla tavalla kuin aika ja avaruus – toisin sanoen, se ei ole ainoastaan aivojen tuote, vaan osa maailmankaikkeuden rakennetta.

Voiko tekoäly olla tietoinen?

Tämä kysymys liittyy suoraan tietoisuuden luonteeseen. Jos tietoisuus on pelkästään laskennallinen prosessi, periaatteessa kehittynyt tekoäly voisi saavuttaa tietoisuuden, kunhan sillä on riittävä laskentateho ja oikeanlainen arkkitehtuuri. Jos taas tietoisuuteen liittyy jotakin muuta – esimerkiksi kvanttitiloja tai emergenttiä ilmiötä – tekoäly saattaa jäädä pelkäksi simulaatioksi ilman todellista subjektiivista kokemusta.

Tiedämmekö riittävästi?

Vaikka tiede on edistynyt valtavasti tietoisuuden ymmärtämisessä, monet peruskysymykset ovat yhä avoimia. Onko tietoisuus täysin selitettävissä neurobiologisena ilmiönä, vai onko siinä jotakin, mikä ylittää pelkän aivotoiminnan?

Tulevaisuuden tutkimus voi paljastaa, että tietoisuus on lopulta vain luonnonilmiö muiden joukossa – tai että se on jotakin paljon syvällisempää kuin mitä osaamme vielä kuvitella.

Miten sinä näet tietoisuuden luonteen? Onko se pelkkää biologiaa, vai voiko siinä olla jotakin, mitä emme vielä täysin ymmärrä?

Eero