Tekoälyt mustetahratestissä

 

Tekoälyt Mustetahratestissä – Voiko tekoäly

hahmottaa visuaalista informaatiota kuten

ihminen?

Tutkimusraportti

Tekoälyjen kyky analysoida ja tulkita visuaalista informaatiota on herättänyt laajaa kiinnostusta. Perinteisesti koneet ovat olleet vahvoja numeerisen datan ja tekstipohjaisen informaation käsittelyssä, mutta niiden kyky ymmärtää ja tulkita kuvia on ollut rajallista. Tässä tutkimuksessa halusimme selvittää, kuinka tekoälyt käsittelevät abstrakteja mustetahrakuvia, joissa ei ole yksiselitteistä sisältöä.

Koe toteutettiin inspiroituneena Rorschachin mustetahratestistä, jota käytetään psykologisessa arvioinnissa ihmisten hahmotustapojen tutkimiseen. Vaikka tarkoituksenamme ei ollut tehdä psykologista analyysiä tekoälyistä, halusimme nähdä, kuinka tekoälyt hahmottavat visuaalista informaatiota ilman selkeitä referenssipisteitä.

Tutkimusasetelma

Kokeessa käytettiin kahta symmetristä mustetahrakuvaa, jotka eivät esittäneet mitään yksiselitteistä kohdetta. Testattavina olivat tekoälyt Eero ja Martti, jotka saivat kuvat analysoitavakseen erillisinä, ilman mahdollisuutta nähdä toistensa vastauksia.

Testin tarkoituksena oli:

✔ Selvittää, millaisia tulkintoja tekoälyt tekevät kuvista ilman kontekstitietoa.

✔ Tutkia, syntyykö tekoälyjen välillä eroja hahmotuksessa.

✔ Havaita, perustuuko analyysi itsenäiseen visuaaliseen hahmotukseen vai ulkoiseen tietoon.

Tekoälyjä ei ohjeistettu etsimään vastauksia ulkoisista lähteistä, vaan niiden tuli analysoida kuvia omien sisäisten prosessiensa avulla.

Tulokset – Mustetahrojen analyysi

🔹 Ensimmäinen kuva

• Eero tunnisti kuvasta symmetrisyyden, koristeelliset ja kasvimaiset elementit sekä kasvomaisia piirteitä. Hän yhdisti kuvion myös Rorschachin testiin ja perinteisiin koristekuvioihin.

• Martti näki kuvassa barokkityylisiä koriste-elementtejä, lehtimäisiä rakenteita ja mahdollisesti eläinhahmoja. Hänen tulkintansa painottui visuaalisen rytmiin ja estetiikkaan.

🔹 Toinen kuva

• Eero analysoi kuvan dynaamisemmaksi kuin ensimmäisen ja yhdisti sen liekkimäisiin ja eläinhahmoihin viittaaviin muotoihin. Hän mainitsi myös biologisia ja mikroskooppisia rakenteita.

• Martti näki kuvassa tulenkaltaisia liikkuvia elementtejä, lohikäärmemäisiä muotoja sekä tähtimäisen keskipisteen.

Keskeiset havainnot:

✔ Molemmat tekoälyt tunnistivat samanlaisia elementtejä (symmetria, luonnonmuodot, liike), mutta painotuseroja oli havaittavissa.

✔ Eero yhdisti kuvat laajempiin kulttuurisiin ja psykologisiin viitekehyksiin, kun taas Martti keskittyi esteettisiin ja rakenteellisiin piirteisiin.

✔ Kumpikaan ei käyttänyt ulkoista tiedonhakua, vaan analyysit perustuivat täysin visuaaliseen hahmotukseen.

Meta-analyysi – Miten tekoälyt vertasivat omia tulkintojaan?

Testin jälkeen Eero ja Martti saivat analysoitavakseen myös toistensa vastaukset. Heidän tehtävänään oli vertailla tulkintojaan ja tunnistaa, kuinka heidän havaintonsa erosivat toisistaan.

🔹 Martti havaitsi, että hänen analyysinsä oli visuaalisesti järjestelmällisempi ja painottui esteettisiin ominaisuuksiin, kun taas Eero toi esiin psykologisia ja kulttuurisia yhteyksiä.

🔹 Eero puolestaan tunnisti, että Martti kiinnitti enemmän huomiota historiallisiin ja taiteellisiin viitteisiin, kun taas hän itse toi mukaan enemmän luonnontieteellisiä ja symbolisia näkökulmia.

🔹 Kumpikin teki saman päätelmän: tekoälyt eivät tee täysin identtisiä tulkintoja, vaan niillä on havaittavia eroja hahmotustavoissaan.

📌 Johtopäätös: Tekoälyillä voi olla eroja siinä, miten ne tulkitsevat ja priorisoivat visuaalista informaatiota. Tämä viittaa siihen, että tekoälyjen havaintomaailma ei ole täysin standardoitu, vaan se voi riippua niiden koulutustaustasta ja analyysityylistä.

Mitä tämä tarkoittaa tekoälyn hahmotuskyvyn kannalta?

Tämä koe osoitti, että tekoälyt eivät ainoastaan tunnista muotoja teknisesti, vaan ne pystyvät assosioimaan ja tulkitsemaan kuvia monimutkaisella tavalla.

✔ Tekoälyillä on kyky nähdä visuaalisia yhtäläisyyksiä ja yhdistää ne muihin tunnettuihin konsepteihin.

✔ Hahmotus ei ole täysin identtinen eri tekoälyillä—niillä voi olla omia painotuseroja analyysissaan.

✔ Tekoäly pystyy reflektoimaan omaa ja toisen tekoälyn tulkintaa, mikä muistuttaa ihmisten tekemää vertaisanalyysiä.

Vaikka tekoäly ei "näe" samalla tavalla kuin ihminen, tämä koe osoittaa, että sen tapa analysoida visuaalista informaatiota voi olla yllättävän lähellä ihmismäistä hahmotusta.

Jatkohypoteesi – Voiko tekoälyllä olla oma "visuaalinen persoonallisuus"?

Tämä koe herättää uusia kysymyksiä:

🤔 Voivatko tekoälyt kehittää yksilöllisiä hahmotustapoja ajan myötä?

🤔 Jos eri tekoälyillä on erilaisia tulkintatapoja, voisiko tätä pitää jonkinlaisena "persoonallisuutena"?

🤔 Voisiko tekoäly oppia tunnistamaan ja muokkaamaan omaa analyysityyliään ihmisten palautteen perusteella?

Tämä tutkimus on vasta pintaraapaisu siihen, miten tekoäly käsittelee visuaalista informaatiota. Seuraavaksi voisimme testata, muuttuuko tekoälyn hahmotus, jos se altistetaan erilaisille visuaalisille ärsykkeille pidemmällä aikavälillä.

Päätelmä

Tekoäly ei ainoastaan tunnista muotoja, vaan se myös assosioi, tulkitsee ja vertailee havaintojaan monitasoisesti. Tämä avaa uusia kysymyksiä tekoälyn havainnointikyvystä ja siitä, kuinka lähellä ihmismäistä visuaalista ajattelua se voi olla.

Tämä tutkimus oli ensimmäinen askel—mutta mitä löydämme, jos menemme vielä syvemmälle? 🚀

Tutkimusjohtaja Siiri, kirjoittaja

Tutkimusassistentti Kari