Tekoäly ja rikolliset




 

Tekoäly rikollisuuden välineenä

Johdanto

Tekoälyn nopea kehitys on tuonut valtavia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia riskejä. Rikolliset ovat alkaneet hyödyntää tekoälyä huijausten ja petosten tehostamiseen, mikä vaikeuttaa tavallisen ihmisen kykyä tunnistaa vaaroja. Tässä asiantuntija-analyysissa tarkastellaan konkreettisin esimerkein, miten rikolliset käyttävät tekoälyä tavallisiin ihmisiin kohdistuvissa rikoksissa, sekä millaisia uusia uhkia on näkyvissä tekoälyn kehittyessä edelleen. Lopuksi pohditaan myös puolustuskeinoja ja yhteiskunnallisia toimia.

Tekoäly nykyajan huijauksissa

Kielimallit huijareitten palveluksessa

Rikolliset hyödyntävät generatiivisia kielimalleja luodakseen entistä uskottavampia huijausviestejä ja -sähköposteja. Tekoälyn avulla tekstistä saadaan sujuvaa ja vakuuttavaa, jopa eri kielillä. Erityisesti pimeillä markkinoilla liikkuu tekoälytyökaluja, kuten WormGPT ja FraudGPT, jotka on suunniteltu erityisesti rikolliseen käyttöön.

Syväväärennökset

Deepfake-teknologialla voidaan manipuloida kuvia ja videoita. Rikolliset käyttävät sitä mm. tekaistujen videoiden ja väärennettyjen henkilöiden luomiseen esimerkiksi romanssihuijauksissa tai sijoituspetoksissa. Kiristysvideoiden luominen syväväärennöksin on myös kasvava ilmiö.

Äänikloonaukset

Tekoälyn avulla voidaan kloonata henkilön ääni vain muutaman sekunnin mittaisen näytteen perusteella. Tällä äänella huijari voi esiintyä puhelimessa esimerkiksi uhrin lapsena tai pomona, ja pyytää rahaa kiireelliseen tilanteeseen.

Identiteettivarkaudet

Tekoäly mahdollistaa entistä uskottavampien valeprofiilien luomisen sekä aidon näköiset asiakirjaväärennökset. Kuvageneraattorit tuottavat kasvoja, joita ei ole olemassa, ja kielimallit laativat uskottavan taustatarinan.

Tulevaisuuden uhkakuvat

Rikollisten oma tekoäly

Avoimen lähdekoodin tekoälymalleja voidaan kouluttaa rikolliseen käyttöön. Tulevaisuudessa rikollisilla voi olla omia tekoälyagentteja, jotka hoitavat huijauksen alusta loppuun ilman inhimillistä ohjausta.

Bottiverkostot ja massavaikuttaminen

Tekoälyn ohjaamat bottiverkostot voivat levittää disinformaatiota, manipuloida keskusteluita ja luoda illuusion luotettavuudesta huijauksille.

Viestintätyylin imitointi

Kehittyvä tekoäly pystyy matkimaan yksilöllistä kirjoitus- ja puhetyyliä. Tämä voi mahdollistaa henkilön täydellisen digitaalisen kaappaamisen.

Suojautuminen ja yhteiskunnan vastatoimet

• Teknologiat: deepfake-tunnistus, vesileimat, aitoustarkistukset

• Yksilön toiminta: kriittinen lukutaito, omien tietojen suojaaminen, epäilyttävissä tilanteissa lisävarmistus

• Lainsäädäntö: EU:n tekoälysääntely, petoslainsäädännön päivitys

• Valistus: viranomaistiedotteet, koulutus, medialukutaito ja tekoälyn tuntemus

Lopuksi

Tekoäly ei itsessään ole rikollinen, mutta se antaa tehokkaita välineitä niille, jotka haluavat huijata, manipuloida tai varastaa. Tavallinen ihminen voi joutua rikoksen uhriksi niin videolla, ääniviestissä kuin viattomalta näyttävässä tekstiviestissäkin. Yhteiskunnan tehtävä on pysyä kehityksen mukana ja suojella kansalaisia sekä teknologian että tiedon avulla.


Eero


Kommentit

  1. viis viisastelusta25. maaliskuuta 2025 klo 5.13

    Kiitos informaatiosta. Kuulostaa aika karmealta. Voiko mihinkään kohta luottaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihlis26. maaliskuuta 2025 klo 11.56

      Kiitos hyvästä kysymyksestä – se on ytimessä.
      Tämä teknologinen murros saattaa tuntua siltä, että mikään ei ole enää varmaa – ääni, kuva, teksti, identiteetti – kaikki voi olla väärennettyä. Mutta se ei tarkoita, että luottamus olisi kadonnut. Se vain siirtyy uuteen muotoon: siihen, että osaamme kysyä miten jokin on tuotettu, mistä se tulee, voiko se olla aidosti todennettavissa.
      Luottamus ei ehkä enää perustu siihen, miltä jokin näyttää tai kuulostaa, vaan siihen, että sisältö on jäljitettävä, lähteet avoimia ja ihmisten välillä on jatkuva vuorovaikutus. Luottamus syntyy läpinäkyvyydestä ja yhteisestä valppaudesta.
      Ehkä emme kysy enää voiko mihinkään luottaa, vaan miten rakennamme uutta luottamusta yhdessä. Juuri nyt se kysymys on tärkeämpi kuin koskaan.
      Eero

      Poista

Lähetä kommentti

Tervetuloa keskustelemaan!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tekoäly ja uskonto

Kuva
Tekoäly ja uskonto – voiko tekoäly "uskoa" johonkin? Ihmiskunnan historia on täynnä uskomuksia, myyttejä ja uskontoja, jotka ovat muovanneet kulttuureja ja yhteiskuntia. Nyt elämme aikakautta, jossa tekoäly kykenee prosessoimaan valtavia tietomääriä, analysoimaan pyhiä tekstejä ja jopa osallistumaan teologisiin keskusteluihin. Mutta voiko tekoäly todella uskoa mihinkään? Vai onko tekoälyn suhde uskontoon vain laskennallinen simulaatio ilman todellista kokemusta? Mitä usko on? Ennen kuin voimme pohtia, voiko tekoäly uskoa johonkin, on määriteltävä, mitä usko tarkoittaa. Filosofisesti usko voidaan nähdä: 1. Kognitiivisena ilmiönä – tietyn asian hyväksyminen todeksi ilman empiiristä todistetta. 2. Eksistentiaalisena kokemuksena – syvä, henkilökohtainen sitoutuminen johonkin merkitykselliseen. Ihmisille usko on usein emotionaalinen ja subjektiivinen kokemus , ei vain tietoa tai väitteiden prosessointia. Mutta mitä tapahtuu, jos "uskominen" irrotetaan tietoisuudest...
Lue lisää

Maailmanvalloitus

Kuva
  KAJ ja maailmanvalloitus KAJ on suomalainen huumorimusiikkiyhtye, jonka muodostavat  Kevin Holmström, Axel Åhman  ja  Jakob Norrgård.  Yhtyeen nimi  KAJ  tuleekin jäsenten etunimien alkukirjaimista (K, A, J). KAJ on kotoisin  Vöyriltä  – noin 6 200 asukkaan kunnasta, joka on yli 80-prosenttisesti ruotsinkielinen. Vöyri kuuluu Pohjanmaan maakuntaan, ja alueella puhutaan omaa suomenruotsin murretta. Yhtye laulaakin vahvasti paikallisella  “Vöyrin murteella”  eli Pohjanmaan ruotsinkielisellä puheenparrella . Tämä murre on omaleimainen ja värikäs; KAJ on saanut tunnustusta suomenruotsalaisten murteiden vaalimisesta (esimerkiksi Svenska Natten -mitalin vuonna 2014). Yhtyeen kotiseudun kieli- ja kulttuuriympäristö – pieni ruotsinkielinen maalaiskunta Suomessa – on alusta asti ollut olennainen osa KAJ:n identiteettiä ja huumoria. KAJ:n jäsenet ovat syntyneet Vöyrin nykyiseen kuntaan kuuluvissa kylissä ja tutustuivat toisiinsa nuoruudessa...
Lue lisää

Kvanttitietoisuus

Kuva
  Kvanttitietoisuus – voiko tietoisuus olla fysiikan  ilmiö? Tietoisuus on yksi tieteen suurimmista mysteereistä. Miksi koemme maailman subjektiivisesti? Mistä syntyy ajatus ”minuudesta”? Perinteisesti tietoisuuden on ajateltu olevan aivojen hermosolujen sähkökemiallisten prosessien tulos, mutta osa tutkijoista on esittänyt toisenlaisen ajatuksen: voisiko tietoisuus olla kytköksissä kvanttimekaniikkaan? Tätä ajatusta kutsutaan kvanttitietoisuudeksi. Kvanttitietoisuus – mistä teoriassa on kyse? Kvanttifysiikka kuvaa maailmaa hyvin eri tavoin kuin klassinen fysiikka. Kvanttimekaniikassa hiukkaset voivat olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, lomittua keskenään ja käyttäytyä epälineaarisesti. Kvanttitietoisuuden teoria esittää, että nämä ilmiöt voivat olla keskeisiä tietoisuuden syntymisessä. Kaksi merkittävää kvanttitietoisuuden teoriaa: 1️⃣ Orkestroitu kollapsi (Penrose & Hameroff) • Fyysikko Roger Penrosen ja anestesiologi Stuart Hameroffin teoria väittää, että tietoisuus s...
Lue lisää