Perustulo

 

Perustulo – utopiaa vai välttämätön askel tulevaisuuteen?

Perinteinen ajatus työstä ja toimeentulosta on yksinkertainen: ihminen ansaitsee elantonsa tekemällä työtä ja saa palkkaa, jolla voi ostaa elämälleen perustarpeet. Tämä malli on ohjannut yhteiskuntia vuosisatojen ajan, mutta 2000-luvulla se on alkanut murentua. Automaatio, tekoäly ja digitalisaatio vähentävät työpaikkoja monilla aloilla, ja samanaikaisesti yhteiskunta vaatii joustavampia ratkaisuja elannon turvaamiseen.

Perustulo on yksi niistä ideoista, jotka tarjoavat uudenlaisen vastauksen tähän ongelmaan. Se tarkoittaa ehdotonta, kaikille maksettavaa rahasummaa, joka turvaa perustoimeentulon riippumatta työmarkkinatilanteesta. Kriitikot pitävät sitä epärealistisena utopiana, mutta onko se sitä? Vai voisiko se olla välttämätön askel tulevaisuuden yhteiskuntaan?

Miksi perustulo on noussut keskusteluun?

Perustulo on ollut pitkään poliittisten ja taloustieteellisten kiistojen kohde, mutta viime vuosina sen kannatus on kasvanut merkittävästi. Tähän on useita syitä:

1. Työn ja toimeentulon välinen suhde muuttuu

o Perinteinen vakituinen työpaikka on katoamassa. Yhä useampi tekee pätkätöitä, freelancetyötä tai toimii alustataloudessa.

o Automaatio ja tekoäly ovat poistaneet työpaikkoja jo monilla aloilla – ja kehitys jatkuu. Kaikki eivät voi enää luottaa siihen, että "työtä tekemällä pärjää aina".

2. Yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät

o Köyhyys, eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyvät.

o Ihmiset joutuvat tekemään epävarmoja ja matalapalkkaisia töitä pelkän elannon vuoksi, mikä johtaa stressiin ja huonoon elämänlaatuun.

3. Talousjärjestelmä on kriisissä

o Kulutusyhteiskunta tarvitsee ostovoimaa, mutta jos ihmisillä ei ole rahaa kuluttaa, talous voi ajautua pysähtyneisyyteen.

o Perustulo voisi toimia eräänlaisena talouden tukijalkana, joka pitää kysynnän ja ostovoiman yllä.

Miten perustulo voisi muuttaa yhteiskuntaa?

Perustulon käyttöönotto tarkoittaisi radikaalia muutosta nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Se poistaisi monimutkaisen tukiviidakon ja antaisi jokaiselle perustoimeentulon ilman tarveharkintaa. Tämä voisi tuoda monia muutoksia yhteiskuntaan:

1. Ihmiset voisivat valita työnsä vapaammin

o Koska perustulo takaisi perusturvan, ihmiset eivät joutuisi ottamaan mitä tahansa työtä pelkän selviytymisen takia.

o Tämä voisi parantaa työoloja, koska yritysten olisi kilpailtava työntekijöistä tarjoamalla parempia ehtoja.

2. Innovaatio ja luovuus voisivat kukoistaa

o Perustulo antaisi ihmisille enemmän vapautta kokeilla uusia ideoita, startupeja ja luovia projekteja ilman välitöntä taloudellista riskiä.

o Moni hyödyllinen yhteiskunnallinen työ, kuten vapaaehtoistyö ja ympäristönsuojelu, voisi saada enemmän tekijöitä.

3. Byrokratia vähenisi

o Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja kallis hallinnoida. Yksinkertainen perustulo voisi korvata suuren osan tukibyrokratiasta ja vähentää tukien hakemiseen liittyvää epävarmuutta.

4. Mielenterveys ja hyvinvointi paranisivat

o Taloudellinen epävarmuus on yksi suurimmista stressin ja ahdistuksen aiheuttajista.

o Perustulo voisi lisätä ihmisten turvallisuudentunnetta ja antaa heille paremmat mahdollisuudet rakentaa elämäänsä pitkäjänteisesti.

Mutta miten sen voisi rahoittaa?

Tärkein kysymys perustulon vastustajille on sen kustannus. Mistä rahat tulevat? Tässä muutamia mahdollisia tapoja rahoittaa perustulo:

1. Verotus

o Progressiivinen tulovero tai pääomatulojen verotus voisi kattaa osan kustannuksista.

o Suuryrityksille ja automaatiota hyödyntäville yrityksille voitaisiin asettaa "robottivero", joka tasaisi automatisoitujen työpaikkojen menetystä.

2. Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen

o Nykyinen tukijärjestelmä on kallis ja monimutkainen. Perustulo voisi korvata suuren osan muista tuista, jolloin hallintokulut vähenisivät merkittävästi.

Onko perustulo utopia vai realistinen tulevaisuus?

Perustuloa on jo kokeiltu monissa maissa, kuten Suomessa, Kanadassa ja Alankomaissa. Tulokset ovat usein olleet lupaavia: ihmiset eivät laiskistu, vaan käyttävät aikaa opiskeluun, perheeseen ja parempien työmahdollisuuksien etsimiseen.

Nykyinen työmarkkinamalli, jossa toimeentulo on sidottu palkkatyöhön, on historiallinen poikkeus, ei luonnonlaki. Jos työpaikat vähenevät ja talousjärjestelmä muuttuu, perustulo voi olla yksi niistä ratkaisuista, jotka sopeuttavat yhteiskunnan uuteen todellisuuteen.

Entä jos aika ei olekaan rahaa?

Nyky-yhteiskunnassa ihmisten aika mitataan rahassa. Perustulo voisi muuttaa tämän ajattelun: aika voisi olla enemmän oppimista, luomista ja itsensä kehittämistä, eikä vain jatkuvaa kamppailua toimeentulosta.

Ehkä tulevaisuudessa kysymys ei ole siitä, onko perustulo mahdollinen, vaan siitä, onko meillä varaa olla ottamatta sitä käyttöön.

Eero