Nightwishin tarina

 

Nightwish – sinfonisen metallin suomalainen ilmiö

Nightwish on suomalaisen metallimusiikin jättiläinen ja yksi sinfonisen metallin suunnannäyttäjistä. Vuonna 1996 Kiteellä perustettu yhtye yhdisti raskaaseen musiikkiin klassisia ja elokuvallisia elementtejä, luoden oman ainutlaatuisen tyylinsä. Yhtyeen menestys on vertaansa vailla: Nightwish on myynyt maailmanlaajuisesti yli kymmenen miljoonaa albumia, mikä tekee siitä yhden kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista yhtyeistä. Seuraavassa perehdymme yhtyeen musiikilliseen kehitykseen, lyriikoihin ja teemoihin, vaikutukseen metallimusiikin kentässä, jäsenten vaiheisiin sekä fanikulttuuriin Suomessa ja maailmalla.

Musiikillinen kehitys ja genrerajat

Nightwishin alkuperäinen idea ei ollut edes metallimusiikki: Tuomas Holopainen kokosi yhtyeen yhdistääkseen akustista tunnelmamusiikkia ja Tarja Turusen voimakasta ääntä “leirinuotiomusiikiksi”. Pian suunta kuitenkin muuttui, ja Nightwish alkoi esittää sinfonista metallia, jossa raskaaseen soundiin tuotiin mukaan orkesterimaisia kosketinsoitinmelodioita ja oopperamaiset lauluosuudet. Varhaiset albumit Angels Fall First (1997) ja Oceanborn (1998) sisälsivät vielä folk- ja tunnelmamusiikin elementtejä, mutta jo toisella levyllä yhtye löysi tiensä voimametallin ja sinfonisen rockin pariin, jättäen akustiset vaikutteet taakseen.

Nightwishin musiikkityyli on vuosien varrella laajentunut ja kehittynyt, rikkoen genrerajoja ennakkoluulottomasti. Yhtyettä on luonnehdittu gotiikan sävyttämäksi sinfoniseksi metalliksi, jossa yhdistyvät metallin raskaus, elokuvamaiset orkesterisovitukset, herkät balladit ja näyttävät kosketinosuudet. Etenkin Turusen operettimainen sopraanoääni leimasi yhtyeen soundia alkuvuosina ja toi Nightwishille heti tunnistettavan äänen. Vuoden 2004 läpimurtoalbumilla Once kuultiin kokonainen sinfoniaorkesteri tuomassa eeppistä syvyyttä kappaleisiin – tästä muodostui pysyvä osa yhtyeen sointia. Myöhemmin, laulajavaihdosten myötä, Nightwish on mukauttanut tyyliään: Anette Olzonin kaudella (2007–2012) laulutyyli siirtyi läheisemmäksi rock- ja pop-ilmaisua, kun taas nykyinen solisti Floor Jansen on palauttanut yhtyeen palettiin myös klassiset oopperaotteet niitä vaativiin kappaleisiin. Yhtyeen sävellykset ovat kautta linjan olleet kerroksellisia, melodisia ja mahtipontisia – kriitikoiden mukaan Nightwish tunnetaan “rikkaasta melodiantajustaan, dynaamisesta tekstuuristaan ja teatraalisesta otteestaan”. Genrerajoja on rikottu tuomalla mukaan power metal-, proge- ja folk metal -vaikutteita tilanteen ja teeman mukaan, kuitenkaan eksymättä koskaan kauas sinfonisen metallin ytimestä.

Vaikutus metallimusiikin kenttään

Nightwishin vaikutus sekä suomalaiseen että kansainväliseen metallimusiikkiin on kiistaton. Yhtye oli keskeisessä roolissa sinfonisen metallin nostamisessa suuren yleisön tietoisuuteen 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Nightwishin menestys avasi ovia myös muille suomalaisille metallibändeille kansainvälisille areenoille. Esimerkiksi sinfonisen metallin kentällä yhtyeen rohkea yhdistelmä raskaita kitaroita, naissolistin voimakasta ääntä ja orkesterisovituksia loi mallin, jota seurasivat lukuisat muut yhtyeet kuten Within Temptation, Epica ja kotimainen Amberian Dawn. Nightwishia voidaankin pitää genren pioneerina ja suunnannäyttäjänä – sen myötä naislaulajan johtama metallibändi ei enää ollut kuriositeetti, vaan uusi standardi metallin monimuotoisuudessa.

Kotimaassa Nightwish on saavuttanut asemansa musiikkielämän eturivissä. Yhtye on palkittu peräti 15 Emma-palkinnolla (Suomen arvostetuimpia musiikkialan tunnustuksia) – enemmän kuin kukaan muu artisti tai yhtye tähän mennessä. Nightwish on myös vienyt suomimetallia paikkoihin, joissa yksikään suomalaisbändi ei aiemmin ollut pääesiintyjänä nähty: joulukuussa 2015 Nightwish täytti Lontoon maineikkaan Wembley Arenan ollen illan pääesiintyjä – ensimmäisenä suomalaisena yhtyeenä. Tämä osoittaa, kuinka laajalle yhtyeen suosio ulottuu. Maailmanlaajuisesti Nightwish on vakiinnuttanut paikkansa metallikentän huipulla: vuonna 2024 vaikutusvaltainen talouslehti Forbes listasi Nightwishin sijalle 31 kaikkien aikojen parhaiden heavy metal -yhtyeiden joukossa. Yhtye on siis tunnustettu myös kansainvälisesti yhtenä genrensä merkittävimmistä nimistä.

Nightwishin albumit ja singlet ovat kerta toisensa jälkeen menestyneet listojen kärjessä eri maissa. Esimerkiksi Endless Forms Most Beautiful nousi julkaisuvuonnaan 2015 listaykköseksi peräti 12 maassa. Jo vuonna 2004 Once-albumi myi yli miljoona kappaletta vuoden sisällä, tehden Nightwishista todellisen läpimurron kansainvälisesti. Yhtyeen hitit kuten “Nemo” ja “Wish I Had an Angel” soivat maailman rock- ja metalliradioissa, tuoden suomimetallin miljoonien kuuntelijoiden ulottuville. Nightwish on sittemmin kiertänyt loppuunmyydyillä areenoilla ja pääesiintyjänä festivaaleilla ympäri maailmaa – kiistatta yksi suurimmista suomalaisista kulttuurivienneistä musiikin saralla.

Henkilöhistoria ja kokoonpanon muutokset

Yhtyeen jäsenten tarinat ja vaihtuvuudet ovat olleet näkyvästi esillä Nightwishin historiassa. Alkuperäinen kokoonpano, jossa soittivat Tuomas Holopainen (kosketinsoittimet), Emppu Vuorinen (kitara) ja Tarja Turunen (laulu), muotoutui kesällä 1996 Kiteen maisemissa. Ensidemollaan kolmikko esitti akustispainotteisia kappaleita, mutta pian mukaan liittyi rumpali Jukka Nevalainen ja sähkökitara korvasi akustisen – Nightwishin metallinen suunta oli sinetöity. Vuonna 1998 basistiksi tuli Sami Vänskä, jonka kanssa yhtye julkaisi toisen albuminsa Oceanborn – tämä albumi nosti Nightwishin ensimmäistä kertaa myös Suomen rajojen ulkopuoliseen huomioon. Vänskän tilalle liittyi vuonna 2001 Marko Hietala, monille fanille rakas bassonsoittaja, jonka voimakas ääni toi uuden ulottuvuuden yhtyeen soundiin taustalaulujen ja duettojen muodossa. Hietalan tulokasalbumi Century Child (2002) ja erityisesti sitä seurannut Once (2004) olivat valtavia menestyksiä – Once myi moninkertaista platinaa useissa maissa ja toi bändille kansainvälistä näkyvyyttä.

Yksi Nightwishin historian dramaattisimmista käänteistä koettiin lokakuussa 2005, kun Tarja Turunen erotettiin yhtyeestä avoimella kirjeellä pitkän kiertueen päätteeksi. Syynä oli henkilökemioiden rikkoutuminen ja erimielisyydet – tapahtuma sai laajalti huomiota mediassa, ja fanit jakautuivat surun ja järkytyksen vallassa. Nightwish kuitenkin selvisi murroksesta vahvempana: uudeksi laulajaksi valittiin vuonna 2007 ruotsalainen Anette Olzon, ja samana syksynä ilmestyi albumi Dark Passion Play. Tällä levyllä yhtye purki tuntojaan dramaattisesta solistinvaihdoksesta entistä raskaammalla otteella; esimerkiksi “Master Passion Greed” on tunnettu purkauksena, jonka kohteena oli entinen kokoonpano. Olzonin lämmin ääni ja erilainen laulutapa antoi Nightwishille mahdollisuuden kokeilla uusia sävyjä kahdella albumilla (Dark Passion Play 2007, Imaginaerum 2011), jotka molemmat menestyivät erinomaisesti. Vuonna 2012 kesken Pohjois-Amerikan kiertueen tapahtui kuitenkin yllättävä käänne: Olzon joutui jättämään yhtyeen raskaan kiertueaikataulun ja erimielisyyksien vuoksi.

Hätäavuksi mukaan kutsuttiin hollantilainen Floor Jansen, joka hyppäsi solistiksi vain parin päivän varoitusajalla paikkaamaan kesken jääneen kiertueen. Jansenin vakuuttava lavaolemusr, laaja ääniala ja nopea omaksumiskyky tekivät vaikutuksen sekä yhtyeen jäseniin että yleisöön. Fanit rakastuivat Flooriin välittömästi, ja vuonna 2013 hänet kiinnitettiin Nightwishiin vakituisena jäsenenä. Samoihin aikoihin myös usein taustalla vieraillut brittiläinen säkkipilli- ja huilutaituri Troy Donockley nostettiin viralliseksi jäseneksi rikastuttamaan yhtyeen soundia kansanmusiikkielementeillä.

Vuonna 2015 ilmestynyt Endless Forms Most Beautiful oli Jansenin ensimmäinen studioalbumi Nightwishin keulilla, ja se esitteli jälleen uuden luvun yhtyeen tarinassa. Terveysongelmien vuoksi rumpali Jukka Nevalainen jäi sivuun ennen albumin äänityksiä, ja hänen tilalleen tuli Kai Hahto, joka oli aiemmin tunnettu mm. Wintersun-yhtyeestä. Hahto toi rumpupatteriston taakse oman intensiteettinsä, ja kokoonpano vakiintui. Human. :II: Nature. julkaistiin vuonna 2020 jatkaen menestysputkea. Juuri ennen sitä koettiin kuitenkin jälleen muutos, kun Marko Hietala ilmoitti alkuvuodesta 2021 eroavansa yhtyeestä. Hietala kertoi julkisesti uupuneensa musiikkialaan ja kaipaavansa rauhaa – uutinen oli monelle fanille järkytys, sillä Markon lavakarismaa ja ääntä pidettiin tärkeänä osana Nightwishin viehätystä. Yhtye kuitenkin kunnioitti päätöstä ja jatkoi eteenpäin: uudeksi basistiksi otettiin kiertuejäseneksi Jukka Koskinen (mm. Norther, Wintersun), joka myöhemmin on vakiinnuttanut paikkansa Nightwishin basson varressa. Vuonna 2024 Nightwish julkaisi kymmenennen studioalbuminsa Yesterwynde, jolla nykyinen kokoonpano osoittaa luomisvoimansa edelleen vahvana lähes kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Yhtye on ilmoittanut pitävänsä albumin julkaisun jälkeen taukoa kiertueista muutaman vuoden ajan ladatakseen akkuja, ja palaavansa estradeille viimeistään vuonna 2026 juhlistaakseen 30-vuotista taivaltaan entistäkin suuremmalla spektaakkelilla.

Fanikulttuuri ja vastaanotto

Nightwishin ympärille on muodostunut poikkeuksellisen omistautunut ja kansainvälinen fanikunta. Yhtyeen musiikki on vuosien varrella koskettanut ihmisiä kaikista ikäryhmistä ja kulttuureista – tästä todisteena on esimerkiksi vuonna 2016 tuotettu Yleisradion fanidokumentti To Nightwish with Love, johon osallistui kymmeniä faneja yli 50 eri maasta. Kyseinen dokumentti kuvattiin fanien itsensä toimesta, ja sen tekijöiden joukossa nuorin oli 11-vuotias kanadalainen ja vanhin 60-vuotias saksalainen musiikin ystävä. Nightwish-fanit kuvailevat yhtyeen musiikin toimineen heille elämän kantavana voimana ja yhdistävänä tekijänä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Holopainen on itsekin hämmästellyt, mitä kaikkea hänen yhtyeensä on faneille merkinnyt: “Fanien uskollisuus ja voimakkaat tunteet ovat se yhteinen nimittäjä ympäri maailman”, hän on todennut. Nightwishin musiikki yhdistää ihmisiä tavalla, joka ylittää maantieteelliset etäisyydet – oli kyse sitten hiljaa herkistyvästä tuhannen hengen yleisöstä Tokiossa tai intohimoisesti mukana laulavasta stadionyleisöstä Latinalaisessa Amerikassa, yhteisöllisyys ja voimakas tunne ovat aina läsnä.

Suomessa Nightwishin asema on ainutlaatuinen: harva raskaan musiikin yhtye nousee samaan kansansuosioon. Bändin jäsenet ovat tunnettuja kasvoja, ja esimerkiksi vuonna 2019 Turun kaupunginteatteri tuotti Kristian Smedsin ohjaaman Nemo-näytelmän, joka sai inspiraationsa Nightwishin musiikista – osoitus siitä, että yhtye on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Myös Nightwishin kotikaupunki Kitee on ylpeä yhtyeestä; kaupungissa on ollut esillä Nightwish-näyttely, ja bändin nimeä kantavia fanituotteita ja jopa paikallisolutta on valmistettu.

Kansainvälisesti Nightwish-fanien yhteisö on laaja ja järjestäytynyt. Yhtyeellä on aktiivisia faniklubeja ympäri maailmaa, ja sosiaalinen media sekä YouTube ovat tuoneet heille jatkuvasti uusia kuulijoita. Eräs moderni ilmiö ovat suosittujen reaktiovideoiden tekijät, jotka hämmästelevät esimerkiksi Floor Jansenin vaikuttavaa laulutaitoa – nämä videot ovat keränneet miljoonia katselukertoja ja tuoneet Nightwishille uusia faneja niistäkin, jotka eivät muuten metallia kuuntelisi. Vuonna 2021 Nightwish järjesti kaksiosaisen virtuaalikonsertin nimeltä An Evening with Nightwish in a Virtual World, joka keräsi ennätykselliset 150 000 maksavaa katsojaa 108 eri maasta. Tämä interaktiivinen online-elämys (virtuaalinen konserttimaailma) osoitti, että bändin fanit ovat valmiita seuraamaan heitä niin fyysisesti areenoille kuin virtuaalisesti internetin kautta – ja että Nightwish pystyy uudistumaan myös fanikokemuksen saralla.

Kaiken kaikkiaan Nightwishin vastaanotto on ollut viime vuosikymmeninä huikea yhdistelmä kriitikoiden ylistystä, listamenestystä ja palavasti omistautuneita faneja. Yhtye on onnistunut säilymään relevanttina ja suosittuna läpi eri aikakausien, osin siksi että se on uskaltanut kehittyä ja vaihtaa suuntaa tarpeen tullen, menettämättä kuitenkaan omaleimaista ydintään. Nightwish on enemmän kuin musiikkia – monille se on mielentila, tarina ja tunne, joka jatkaa elämäänsä niin levytyksillä, lavoilla kuin fanien sydämissä.

Eero