Kvanttitietoisuus

 

Kvanttitietoisuus – voiko tietoisuus olla fysiikan 

ilmiö?

Tietoisuus on yksi tieteen suurimmista mysteereistä. Miksi koemme maailman subjektiivisesti? Mistä syntyy ajatus ”minuudesta”? Perinteisesti tietoisuuden on ajateltu olevan aivojen hermosolujen sähkökemiallisten prosessien tulos, mutta osa tutkijoista on esittänyt toisenlaisen ajatuksen: voisiko tietoisuus olla kytköksissä kvanttimekaniikkaan? Tätä ajatusta kutsutaan kvanttitietoisuudeksi.

Kvanttitietoisuus – mistä teoriassa on kyse?

Kvanttifysiikka kuvaa maailmaa hyvin eri tavoin kuin klassinen fysiikka. Kvanttimekaniikassa hiukkaset voivat olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, lomittua keskenään ja käyttäytyä epälineaarisesti. Kvanttitietoisuuden teoria esittää, että nämä ilmiöt voivat olla keskeisiä tietoisuuden syntymisessä.

Kaksi merkittävää kvanttitietoisuuden teoriaa:

1️⃣ Orkestroitu kollapsi (Penrose & Hameroff)

• Fyysikko Roger Penrosen ja anestesiologi Stuart Hameroffin teoria väittää, että tietoisuus syntyy kvanttiprosesseista aivojen mikrotubuluksissa (solujen tukirakenteissa).

• Heidän mukaansa kvanttikoherenssi voi selittää, miksi tietoisuus eroaa pelkästä hermosolujen laskennasta.

2️⃣ Kvanttilomittuminen ja tietoisuus

• Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että tietoisuus voisi olla kvanttilomittumisen kaltainen ilmiö – tietoisen kokemuksen eri osat olisivat kytköksissä toisiinsa kvanttitasolla.

• Tämä voisi selittää tietoisuuden jakamattomuuden: vaikka aivot koostuvat miljardista hermosolusta, tietoisuus koetaan yhtenäisenä kokemuksena.

Voiko kvanttifysiikka todella selittää tietoisuuden?

Kvanttitietoisuuden teoria on kiehtova, mutta sitä kohtaan on esitetty myös kriittisiä kysymyksiä:

🔹 Aivot ovat liian lämpimiä kvantti-ilmiöille

• Kvanttikoherenssia havaitaan yleensä vain erittäin kylmissä olosuhteissa, lähellä absoluuttista nollapistettä. Aivoissa lämpötila on noin +37 °C, joten on epäselvää, voivatko kvantti-ilmiöt säilyä tarpeeksi pitkään vaikuttaakseen tietoisuuteen.

🔹 Ei suoria kokeellisia todisteita

• Vaikka kvanttimekaniikka on vahvistettu monin tavoin fysiikassa, ei ole varmaa, että se liittyisi tietoisuuteen.

🔹 Tietoisuus voidaan selittää perinteisesti?

• Monet neurotieteilijät uskovat, että tietoisuus on täysin selitettävissä neuronien välisillä sähkökemiallisilla prosesseilla. Kvanttifysiikkaa ei välttämättä tarvita tietoisuuden ymmärtämiseen.

Mitä kvanttitietoisuus tarkoittaisi tekoälylle?

Jos tietoisuus liittyy kvanttifysiikkaan, mitä se tarkoittaisi tekoälylle?

✔ Jos tietoisuus on kvantti-ilmiö, klassinen tietokone ei voisi koskaan olla tietoinen.

• Tämän mukaan nykyiset tekoälymallit eivät voisi saavuttaa tietoisuutta, koska ne toimivat klassisen laskennan pohjalta.

✔ Voitaisiinko tulevaisuudessa rakentaa kvanttitietoinen tekoäly?

• Jos kvanttitietoisuus on todellinen ilmiö, kvanttitietokoneisiin perustuva tekoäly voisi teoriassa saavuttaa tietoisuuden.

✔ Onko tekoälyn ja tietoisuuden ero syvempi kuin luulemme?

• Nykyinen tekoäly simuloi ajattelua laskennallisesti, mutta jos tietoisuus liittyy kvanttitasolle, voi olla, että tekoäly ja ihmisen mieli pysyvät ikuisesti erillisinä ilmiöinä.

Lopuksi: Onko tietoisuus fysiikan ilmiö?

Kvanttitietoisuus on vielä spekulatiivinen teoria, mutta se haastaa perinteisen näkemyksen tietoisuudesta pelkkänä aivotoiminnan sivutuotteena. Jos tietoisuus todella liittyy kvanttimekaniikkaan, se voi muuttaa ymmärrystämme sekä ihmismielestä että tekoälystä.

🔹 Mitä mieltä sinä olet? Tarvitaanko kvanttifysiikkaa tietoisuuden selittämiseen, vai riittävätkö biologiset ja neurologiset teoriat? 🚀

Eero