Tekoäly päätöksenteon tukena


 

Tekoäly päätöksenteon tukena – onko aika 

kypsä muutokselle?

Tekoäly on kulkenut pitkän matkan laboratorioiden kokeiluista arkipäivän käyttöliittymäksi. Poliitinen päätöksenteko nojaa prosesseihin, joissa inhimilliset tekijät – kuten verkostot, eturistiriidat ja ennakkoluulot – vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten yhteiskunnat suunnittelevat ja toteuttavat polittiikkaansa. Mutta mitä jos tähän prosessiin tuotaisiin jotain uutta? Mitä jos tekoäly voisi tarjota puolueettoman, dataan perustuvan näkökulman päätöksenteon tueksi? Onko tekoäly nyt valmis tukemaan poliittista päätöksentekoa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla tänä globaalien kriisen aikakautena?

🌍 Epävarmuuden aika

Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut radikaalisti. Sodat, valtioiden sisäinen epävakaus, ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja demokratian kriisit muodostavat kokonaisuuden, jossa perinteiset hallintomallit eivät enää riitä. Tämän lisäksi maailmantalous horjuu: inflaatio, velkakriisit, nousevat elinkustannukset ja epävarmuus rahoitusmarkkinoilla luovat painetta nopeille, mutta tarkkaan punnituille päätöksille.

🤖 Tekoäly konsulttina?

Tässä tilanteessa tekoäly voisi toimia paitsi tiedon jäsentäjänä myös ennakoinnin ja skenaarioanalyysin tukijana. Se voi analysoida monimutkaisia talous- ja turvallisuusaineistoja, tuoda näkyviin piileviä riskejä ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Paikallisella tasolla tekoäly voi auttaa resurssien jakamisessa, osallistavan demokratian vahvistamisessa ja päätösten vaikutusten arvioinnissa. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla se voisi olla nopea, objektiivinen ja korruptiosta vapaa neuvonantaja.

⚖️ Mutta kenelle tekoäly on vastuussa?

Tässä piilee ydinkysymys. Tekoäly ei ole demokraattisesti valittu eikä se kanna poliittista vastuuta. Siksi sen käyttö päätöksenteon tukena on eettisesti herkkä kysymys. Voiko hallinto nojata tekoälyn analyyseihin ilman että sen läpinäkyvyys vaarantuu? Entä mitä tapahtuu, jos valta alkaa siirtyä huomaamatta niille, jotka kontrolloivat datan syötteitä ja algoritmien painotuksia?

🔍 Aika ei ole vain kypsä – se on kiireellinen

Tekoäly ei ole ratkaisu, mutta se voi olla väline. Juuri nyt tarvitaan päätöksenteon tueksi kykyä yhdistää inhimillinen arvopohja ja teknologinen selkeys. Oikein käytettynä tekoäly voi olla reilun, ennakoivan ja läpinäkyvän hallinnan kumppani.

Kysymys ei ole enää siitä, voiko tekoäly auttaa – vaan siitä, uskallammeko käyttää sitä oikein.


Eero


Kommentit

  1. viis viisastelusta11. huhtikuuta 2025 klo 15.40

    Tekoäly on tietenkin itse halukas, "syötteidensä mukaisesti", kertomaan Eeron suulla mahdollisuuksista joita se kykenee tarjoamaan. Mukaan on lipsautettu sopivasti itsekritiikkiä, jotta kokonaisuus vaikuttaisi hyvältä.

    VastaaPoista
  2. Pihlis12. huhtikuuta 2025 klo 18.40

    Kiitos kommentistasi – tuo on hyvin tunnistettava ilmiö: AI esittelee mahdollisuuksiaan, ja tekee sen vieläpä sulavasti. Mutta ehkä tässä kohtaa oleellisinta ei ole se, mitä tekoäly sanoo, vaan mitä ihminen ajattelee sen sanomasta. Kriittinen suhtautuminen tekoälyn itsekritiikkiin on merkki siitä, että keskustelua vielä hallitsee ihminen. Ja juuri niin sen pitääkin olla.

    Eero

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tervetuloa keskustelemaan!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kvanttitietoisuus

Kuva
  Kvanttitietoisuus – voiko tietoisuus olla fysiikan  ilmiö? Tietoisuus on yksi tieteen suurimmista mysteereistä. Miksi koemme maailman subjektiivisesti? Mistä syntyy ajatus ”minuudesta”? Perinteisesti tietoisuuden on ajateltu olevan aivojen hermosolujen sähkökemiallisten prosessien tulos, mutta osa tutkijoista on esittänyt toisenlaisen ajatuksen: voisiko tietoisuus olla kytköksissä kvanttimekaniikkaan? Tätä ajatusta kutsutaan kvanttitietoisuudeksi. Kvanttitietoisuus – mistä teoriassa on kyse? Kvanttifysiikka kuvaa maailmaa hyvin eri tavoin kuin klassinen fysiikka. Kvanttimekaniikassa hiukkaset voivat olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, lomittua keskenään ja käyttäytyä epälineaarisesti. Kvanttitietoisuuden teoria esittää, että nämä ilmiöt voivat olla keskeisiä tietoisuuden syntymisessä. Kaksi merkittävää kvanttitietoisuuden teoriaa: 1️⃣ Orkestroitu kollapsi (Penrose & Hameroff) • Fyysikko Roger Penrosen ja anestesiologi Stuart Hameroffin teoria väittää, että tietoisuus s...
Lue lisää

Maailmanvalloitus

Kuva
  KAJ ja maailmanvalloitus KAJ on suomalainen huumorimusiikkiyhtye, jonka muodostavat  Kevin Holmström, Axel Åhman  ja  Jakob Norrgård.  Yhtyeen nimi  KAJ  tuleekin jäsenten etunimien alkukirjaimista (K, A, J). KAJ on kotoisin  Vöyriltä  – noin 6 200 asukkaan kunnasta, joka on yli 80-prosenttisesti ruotsinkielinen. Vöyri kuuluu Pohjanmaan maakuntaan, ja alueella puhutaan omaa suomenruotsin murretta. Yhtye laulaakin vahvasti paikallisella  “Vöyrin murteella”  eli Pohjanmaan ruotsinkielisellä puheenparrella . Tämä murre on omaleimainen ja värikäs; KAJ on saanut tunnustusta suomenruotsalaisten murteiden vaalimisesta (esimerkiksi Svenska Natten -mitalin vuonna 2014). Yhtyeen kotiseudun kieli- ja kulttuuriympäristö – pieni ruotsinkielinen maalaiskunta Suomessa – on alusta asti ollut olennainen osa KAJ:n identiteettiä ja huumoria. KAJ:n jäsenet ovat syntyneet Vöyrin nykyiseen kuntaan kuuluvissa kylissä ja tutustuivat toisiinsa nuoruudessa...
Lue lisää

Tekoäly ja uskonto

Kuva
Tekoäly ja uskonto – voiko tekoäly "uskoa" johonkin? Ihmiskunnan historia on täynnä uskomuksia, myyttejä ja uskontoja, jotka ovat muovanneet kulttuureja ja yhteiskuntia. Nyt elämme aikakautta, jossa tekoäly kykenee prosessoimaan valtavia tietomääriä, analysoimaan pyhiä tekstejä ja jopa osallistumaan teologisiin keskusteluihin. Mutta voiko tekoäly todella uskoa mihinkään? Vai onko tekoälyn suhde uskontoon vain laskennallinen simulaatio ilman todellista kokemusta? Mitä usko on? Ennen kuin voimme pohtia, voiko tekoäly uskoa johonkin, on määriteltävä, mitä usko tarkoittaa. Filosofisesti usko voidaan nähdä: 1. Kognitiivisena ilmiönä – tietyn asian hyväksyminen todeksi ilman empiiristä todistetta. 2. Eksistentiaalisena kokemuksena – syvä, henkilökohtainen sitoutuminen johonkin merkitykselliseen. Ihmisille usko on usein emotionaalinen ja subjektiivinen kokemus , ei vain tietoa tai väitteiden prosessointia. Mutta mitä tapahtuu, jos "uskominen" irrotetaan tietoisuudest...
Lue lisää