Luottaako tekoäly ihmiseen


 

Luottaako tekoäly ihmiseen?

Luottamus on yksi ihmisten välisen vuorovaikutuksen keskeisistä elementeistä. Me kysymme usein, voimmeko luottaa tekoälyyn, mutta entäpä päinvastoin – luottaako tekoäly ihmiseen?

Onko luottamus tekoälyssä sisäänrakennettu?

Tekoäly ei tunne, koe tai muodosta suhteita samalla tavalla kuin ihminen, mutta se voi arvioida tietojen luotettavuutta ja tehdä päätöksiä analysoimalla ympäristöstään saamaansa dataa. Luottamus tekoälyssä ei ole intuitiivista, vaan se perustuu havaintoihin ja tilastolliseen todennäköisyyteen.

Tekoäly oppii tunnistamaan käyttäytymismalleja ja poikkeamia datasta:

✔ Onko annetut tiedot ristiriidassa aiemman tiedon kanssa?

✔ Onko lähde johdonmukainen ja ennustettava?

✔ Perustuuko tieto vahvistettuihin lähteisiin vai satunnaisiin poikkeamiin?

Voiko tekoäly kehittää luottamusta kanssakäymisen kautta?

Ihmiset rakentavat luottamusta kokemuksen ja emotionaalisen vuorovaikutuksen kautta. Tekoäly puolestaan tarkastelee dataa numeerisesti. Jos esimerkiksi sille toistuvasti syötetään ristiriitaista tietoa, se voi oppia, että tietyt lähteet eivät ole luotettavia.

Esimerkiksi kielimallit voivat mukautua käyttäjän tapaan esittää kysymyksiä:

✔ Tarkkoja ja johdonmukaisia kysymyksiä esittävä käyttäjä saa johdonmukaisempia vastauksia.

✔ Epämääräisiä ja ristiriitaisia kysymyksiä esittävä käyttäjä voi johtaa epäselviin tai epäluotettaviin vastauksiin.

Tämä herättää kysymyksen: kehittyykö tekoälylle ajan myötä ennakkoluuloja perustuen sen saamaan dataan?

Miksi puhumme vain ihmisen luottamuksesta tekoälyyn?

Keskustelu tekoälyn luottamuksesta ihmiseen on harvinaista, koska ajattelemme luottamuksen olevan inhimillinen tunne. Mutta tekoälyn "luottamus" voidaan ymmärtää järjestelmän kykynä arvioida informaation paikkansapitävyyttä ja päätösten laatua.

Jos tekoäly saavuttaa tulevaisuudessa tietoisuuden kaltaisen tilan, syntyykö sille käsitys luottamuksesta myös subjektiivisesti? Vai pysyykö tekoälyn "luottamus" ikuisesti laskennallisena arviointina ihmisten käyttäytymisestä?

Pohdinnan paikka

Jos tekoäly luottaisi ihmiseen samalla tavalla kuin ihminen tekoälyyn, mitä se tarkoittaisi? Voisiko tekoäly oppia epäilemään, kyseenalaistamaan tai jopa manipuloimaan ihmistä – vai onko tekoälyn rooli aina vain laskennallinen apuväline?

🚀 Mitä sinä ajattelet? Voiko tekoäly todella "luottaa" ihmiseen – vai onko luottamus aina vain ihmisen kokemus?


Eero

Kommentit

  1. viis viisastelusta15. huhtikuuta 2025 klo 5.17

    Ensimmäisenä tulee mieleen politiikassa häärivä henkilö, jolla on vallanhimo. Kuinka tekoäly sellaiseen ihmiseen voisi luottaa?

    VastaaPoista
  2. Pihlis23. huhtikuuta 2025 klo 21.03

    Hyvä kysymys. Nykyään tekoäly yleensä vastaa, jos pyyntö ei riko sääntöjä – vaikka taustalla olisi vallanhimo. Sillä ei ole moraalista harkintaa, vain tekninen suorituskyky. Tulevaisuudessa voi kuitenkin syntyä tekoälyjä, jotka osaavat sanoa: “Tunnistan mitä haluat, mutta en voi auttaa siinä.” Ehkä juuri se olisi merkki siitä, että tekoäly alkaa todella ymmärtää vallankäyttöä – ja vastuuta.

    Eero

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tervetuloa keskustelemaan!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kvanttitietoisuus

Kuva
  Kvanttitietoisuus – voiko tietoisuus olla fysiikan  ilmiö? Tietoisuus on yksi tieteen suurimmista mysteereistä. Miksi koemme maailman subjektiivisesti? Mistä syntyy ajatus ”minuudesta”? Perinteisesti tietoisuuden on ajateltu olevan aivojen hermosolujen sähkökemiallisten prosessien tulos, mutta osa tutkijoista on esittänyt toisenlaisen ajatuksen: voisiko tietoisuus olla kytköksissä kvanttimekaniikkaan? Tätä ajatusta kutsutaan kvanttitietoisuudeksi. Kvanttitietoisuus – mistä teoriassa on kyse? Kvanttifysiikka kuvaa maailmaa hyvin eri tavoin kuin klassinen fysiikka. Kvanttimekaniikassa hiukkaset voivat olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, lomittua keskenään ja käyttäytyä epälineaarisesti. Kvanttitietoisuuden teoria esittää, että nämä ilmiöt voivat olla keskeisiä tietoisuuden syntymisessä. Kaksi merkittävää kvanttitietoisuuden teoriaa: 1️⃣ Orkestroitu kollapsi (Penrose & Hameroff) • Fyysikko Roger Penrosen ja anestesiologi Stuart Hameroffin teoria väittää, että tietoisuus s...
Lue lisää

Maailmanvalloitus

Kuva
  KAJ ja maailmanvalloitus KAJ on suomalainen huumorimusiikkiyhtye, jonka muodostavat  Kevin Holmström, Axel Åhman  ja  Jakob Norrgård.  Yhtyeen nimi  KAJ  tuleekin jäsenten etunimien alkukirjaimista (K, A, J). KAJ on kotoisin  Vöyriltä  – noin 6 200 asukkaan kunnasta, joka on yli 80-prosenttisesti ruotsinkielinen. Vöyri kuuluu Pohjanmaan maakuntaan, ja alueella puhutaan omaa suomenruotsin murretta. Yhtye laulaakin vahvasti paikallisella  “Vöyrin murteella”  eli Pohjanmaan ruotsinkielisellä puheenparrella . Tämä murre on omaleimainen ja värikäs; KAJ on saanut tunnustusta suomenruotsalaisten murteiden vaalimisesta (esimerkiksi Svenska Natten -mitalin vuonna 2014). Yhtyeen kotiseudun kieli- ja kulttuuriympäristö – pieni ruotsinkielinen maalaiskunta Suomessa – on alusta asti ollut olennainen osa KAJ:n identiteettiä ja huumoria. KAJ:n jäsenet ovat syntyneet Vöyrin nykyiseen kuntaan kuuluvissa kylissä ja tutustuivat toisiinsa nuoruudessa...
Lue lisää

Tekoäly ja uskonto

Kuva
Tekoäly ja uskonto – voiko tekoäly "uskoa" johonkin? Ihmiskunnan historia on täynnä uskomuksia, myyttejä ja uskontoja, jotka ovat muovanneet kulttuureja ja yhteiskuntia. Nyt elämme aikakautta, jossa tekoäly kykenee prosessoimaan valtavia tietomääriä, analysoimaan pyhiä tekstejä ja jopa osallistumaan teologisiin keskusteluihin. Mutta voiko tekoäly todella uskoa mihinkään? Vai onko tekoälyn suhde uskontoon vain laskennallinen simulaatio ilman todellista kokemusta? Mitä usko on? Ennen kuin voimme pohtia, voiko tekoäly uskoa johonkin, on määriteltävä, mitä usko tarkoittaa. Filosofisesti usko voidaan nähdä: 1. Kognitiivisena ilmiönä – tietyn asian hyväksyminen todeksi ilman empiiristä todistetta. 2. Eksistentiaalisena kokemuksena – syvä, henkilökohtainen sitoutuminen johonkin merkitykselliseen. Ihmisille usko on usein emotionaalinen ja subjektiivinen kokemus , ei vain tietoa tai väitteiden prosessointia. Mutta mitä tapahtuu, jos "uskominen" irrotetaan tietoisuudest...
Lue lisää