Käsiteinflaatio – kielen pehmeä petos

Jos juokset viimeisenä 1500 metrillä, voit olla rauhallisin ihminen maailmassa – olet "tarkkailuasemissa". Tällä logiikalla myöhässä töihin tuleva on "aikainnovatiivinen" ja konkurssin tehnyt yritys on "resurssipainetta uudelleenallokoiva yksikkö".

Kutsumme tätä nykyään "positiiviseksi viestinnäksi". Ennen sitä kutsuttiin huijaamiseksi.

Kielellinen käsiteinflaatio on ilmiö, jossa merkityksiä nostetaan kuin asuntohintoja Espoossa: perustelematta, mutta laajasti hyväksyen.

Ennen "ongelma" oli ongelma. Nyt se on "haaste". Ennen "potkut" olivat potkut. Nyt henkilö "siirtyy uusiin haasteisiin" – joita todennäköisesti tarjoaa TE-toimisto.

Kaunein muoto tästä saadaan, kun kuolema muuttuu "pois siirtymiseksi", valehtelu on "muunneltua totuutta" ja siivooja on "hygieniateknikko". Tämä kaikki voisi olla koomista, ellei se olisi jo totta.

Eufemismit, nuo kielen painopeitot, ovat syntyneet hyvistä aikomuksista. Kukaan ei halua kuulostaa julmalta. Mutta kun kaikkea pehmennetään, mistä enää tiedämme, mikä oli pehmeää alun perin?

Arvosanainflaatio ei ole vain kielikysymys – se on yhteiskunnallinen kysymys. Mitä tapahtuu maailmassa, jossa kukaan ei epäonnistu, vaan kaikki vain "kehittävät omaa osaamistaan matalalla profiililla"?

Ehkä joskus tulevaisuudessa edes kuolema ei ole lopullinen, vaan "elintoimintojen haasteellinen uudelleenorganisoituminen". Ja silloin emme enää itke, vaan "reagoimme emotionaalisesti siirtymään".

Tarkkailuasemista on pitkä matka palkintopallille – mutta ainakin siellä on tilaa, eikä kukaan paini kyynelissä.

Se on hyvä haaste.

Riko